Uutiset

29.5.2016 Viikonloppu sai arvoisensa päätöksen

DSC_0975

Kuva: Yannika Rönnqvist

Esiintyjät ohjaajineen ja vanhempineen, raatilaiset, Nuoren kulttuurin taiteelliset johtajat ja tapahtuman muut järjestäjät kokoontuivat päätösjuhlaan Vaasa Arenalle.
”Mulla loppuu adjektiivit.” Jaana Saarinen toteaa nuorista taiteilijoista. ”Avasitte meille maailman.” Saarinen kertoo raadin työn olleen silkkaa nautintoa ja iloa, yötä myöten he olivat yhdessä puineet näytelmiä.
Juhlassa nähtiin kohtauksia tapahtuman muutamista näytelmistä, jotka saivat stipendejä: Williwison Lumikuningatar, Karis Bächehan Kirjeitä, Theaman Tamtam ja suomalaisuus, Pazian Sattumia, Madetojan musiikkilukion Mummomusikaali Mutrix, Dramadiggarna:n Våga säga Dani, Vaskiluodon lukion Viimeinen käyttöpäivä ja Tampereen nuorisoteatterin Kuka tahansa meistä. Muistakin näytelmistä nähtiin pätkiä videokoosteessa, joka sisälsi hienoja hetkiä Teatris-viikonlopussa.
Tilaisuudessa jaettiin stipendejä ja kunniakirjoja, joilla raati haluaa tukea teatteriryhmien toimintaa. Useita ryhmiä kannustettiin lähtemään kokonaiselle kiertueelle. Kylmät väreet kulkivat kehossa nähdessäni sen riemun nuorissa, kun he riensivät lavalle hakemaan stipendejä tai kun teatterikaveri sai henkilökohtaisen kunniakirjan.  Areena täyttyi hyvästä energiasta ja innostuksesta, aivan kuten jokaisessa viikonlopun katselmuksessakin. Tilaisuus päättyi tunnelmallisesti, kun Jaana Saarisen kehotuksesta osallistujat yleisössä ja raatilaiset lavalla katselivat hetken hiljaa toisiaan ja lopulta yhteen ääneen huudahtivat: ”Kiitos!”
Anna Mikkonen
 

29.5.2016 Grande Finale Vaasa Arenalla

DSC_0985

Kuva: Yannika Rönnqvist

Tunnelma oli Vasa Arenan katossa, kun Teatriksen päätösjuhla pärähti käyntiin juontajien Marko Keräsen ja Janne Grönroosin astuessa lavalle.

Teatriksen taiteellinen johtaja, Jaana Saarinen, kiitteli aluksi kaikkia Teatris-tapahtumassa mukana olleita.
-Te olette olleet hurmaavia, mieleenpainuvia, outoja ja rakastettavia.
Yleisöä sykähdytti Vasa Arenan lavalla esiintyneet kahdeksan Teatriksessa mukana ollutta esitystä. Näiden esitysten seasta löytyi suuri kirjo taitavia teatterinharrastajia.
Tunnelma vaihteli laidasta laitaan: koomisista, naurua synnyttäneistä esityksistä haikeita ajatuksia herättäneisiin esityksiin.
Esityksiä katsellessa sai kokea Teatriksen monipuolisuuden. Eri puolilta Suomea Vaasaan saapuneet teatterinharrastajat ja ohjaajat kertovat siitä, kuinka paljon teatteriosaamista tässä maassa on.
Päätösjuhlassa jaettiin kunniakirjoja ja stipendejä, joiden vastaanottajat valitsi Teatriksen seitsemän raatia. Myös muutamia yksilökunniakirjoja jaettiin.
Raadeilla on viikonlopun aikana riittänyt iloa ja nautintoa.
-Raatilaiset ovat olleet liikuttuneita siitä, miltä on tuntunut ja mitä on nähnyt. Tapahtuma on ollut hyvin antoisa.
Kaikkien huulilla kuulunut kiitos päätti päätösjuhlaan hyviin fiiliksiin.
Eeva Rosenqvist
 

29.5.2016 Pelle Heikkilä antaa rehellistä ja avointa palautetta

dav

Pelle Heikkilä piti sunnuntaina työpajan aiheella "Rytmittäminen  
näyttelijäntyössä ja omien salaisuuksien / sääntöjen luominen ison  
kaaren sisällä". Pääsin vaihtamaan Pellen kanssa muutaman sanan  
työpajan jälkeen.
 
Olet tänä vuonna jo toista kertaa mukana Teatriksessa. Eroaako  
tämänvuotinen Teatris jotenkin viimekertaisesta?
- Paikka on eri: viime vuonna olimme kotikentälläni Helsingissä, kun  
taas tänä vuonna tapahtuma on Vaasassa. Uudessa paikassa antautuu  
enemmän koko ajan, kun ei voi mennä kotiin välissä. Lisäksi olen  
huomannut hienon kehityksen naisten rooleissa viime kertaan  
verrattuna. Naiset ovat ottaneet enemmän tilaa lavalla ja esiintyneet  
provosoivammissa ja rohkeammissa rooleissa ja näytelmissä, ja se on  
erittäin hieno juttu.
 
Miten kokemus vaikuttaa?
- Rakastuin Teatrikseen kolme vuotta sitten. Silloin olin jännittynyt  
ja pelkäsin palautetilanteita kun taas tällä kertaa niitä odotti  
innolla, koska harvoin saa antaa palautetta koko porukalle.
 
Mitä tuot Teatrikseen?
- Olen avoin ja rehellinen ja näen kaikki ihmisinä, niin hyvät kuin  
huonotkin puolet. Rikon stereotyppejä esimerkiksi siinä, että mieskin  
saa näyttää tunteita.
 
Koetko olevasi eri roolissa raatilaisena ja työpajan vetäjänä?
- Joo ja ei. En halua päteä kummassakaan. Yritän olla niin avoin kuin  
mahdollista, koska samalla voin oppia nuorilta. Raatilaisena annan  
rakentavaa ja positiivista palautetta. Työpajan vetäjänä näytän, miten  
teatteri toimii minun näkökulmastani työpajalaisten tasolla.
 
Jos saisit valita kaikista täällä näkemistäsi esityksistä yhden, jossa  
haluaisit näytellä, mikä se esitys olisi ja missä roolissa näyttelisit?
- Tämä on nyt tylsä vastaus, mutta näyttelisin mielellään kaikkien kanssa.
 
Kuka on lempinäyttelijäsi? Miksi?
- Dennis Franz Andy Sipowiczinä NYPD Bluessa. Hän on tosi kova ja  
karski poliisi, joka rikkoo sääntöjä ja puolustaa oikeudenmukaisuutta.  
Kotona hän on kuitenkin aivan erilainen: herkkä ja sydämellinen  
yh-isä. Se hyppy näiden roolien välillä on hieno.
 
Mitä Teatriksesta jäi mieleen?
- Päällimmäisenä mieleen jäi se oivallus, että teatteri voi antaa  
toivoa. Työttömien nuorten työpajan hieno esitys kosketti Suomen  
taloudellisen tilanteen ja syrjäytyneiden nuorten määrän vuoksi.  
Näytelmä näytti, miten teatterilla on mahdollisuus vaikuttaa, opettaa  
ja antaa merkityksen.
 
Aiotko vielä jatkaa Teatris-uraasi?
- Todellakin! Ne ei saa mua edes heittämällä pois!
 
 
 
Laura Kytölä
 

29.5.2016 Näyttelemisen A ja O on rytmin rikkominen

Pelle Heikkilä mietti parikymppisenä, että jokin suunta elämälle olisi keksittävä. Hän rajasi mielenkiintonsa kolmeen vaihtoehtoon: päiväkodinsedäksi, merelle tai näyttelijäksi (koska hän on niin hyvännäköinen). Pelle ei ollut ylioppilas, mutta haki silti teatterista mitään ymmärtämättä Teatterikorkeakouluun ja pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään 26-vuotiaana. Nyt Pelle rakastaa näyttelemistä, eikä hänen mielestään maailmassa ole mitään sen siistimpää.
Näin sympaattisesti alkoi Pellen pitämä työpaja ”Rytmittäminen näyttelijäntyössä ja omien salaisuuksien / sääntöjen luominen ison kaaren sisällä”. Hetken tarinoinnin jälkeen laittoi Pelle meidät työpajalaiset heti hommiin. Tehtävänä oli kävellä neutraalisti lavan keskelle ja seistä siinä, kunnes hetki tuntuu vähän liian pitkältä. Sen jälkeen tuli sanoa oma nimi ja kävellä taas neutraalisti pois.
Kuulostaako yksinkertaiselta? Ei se ole. Pelle huuteli kannustavasti työpajalaisille ”tässä ei voi kuin epäonnistua!” ja hymyillen katseli, kun jokainen kävi vuorollaan lavalla. Tehtävässä täytyy keskittyä omaan kehoonsa ja pitämään se neutraalina. Tällöin meistä tulee itsetietoisia, kaikki alkaa tuntua oudolta emmekä osaa olla neutraaleja. Työpajalaiset suoriutuivat erittäin hyvin (Pellen mukaan siis epäonnistuivat), eikä kukaan vaikuttanut edes jännittävän.
Pelle puhui paljon siitä, kuinka aina ei tarvitse tehdä täysin ohjeiden mukaan. Roolista saa paljon enemmän irti, kun annetusta tehtävästä tekee oman. Yhdelle ohjeelle on monta tulkintaa. Muuntelu ja kikkailu sekä näyttelijän salaisuus tekevät roolista mielenkiintoisemman. Ei saa silti tehdä vastoin ohjaajan toivetta ja pilata koko juttua vastanäyttelijältä ja näytelmältä, mutta saa vaihdella vähän tehtävää, kunhan pääajatus pysyy samana.
Lavan energia, kuten millainen energia lavalla on ollut ja mitä sen jälkeen tulee, olivat Pellen mukaan tärkeitä huomion kiinnittämisessä. Myös se tempo, millä lavalle tulet ja sieltä lähdet on tärkeä mielenkiinnon ylläpitäjä. Pelle puhui paljon myös rytmistä, ja antoikin tästä paljon harjoitustehtäviä vapaaehtoisille. Tilannetta näytelmässä voi rakentaa pysähtymällä ajattelemaan, jolloin yleisö näkee reaktion ja tunnistaa ajattelevan ja tuntevan ihmisen.
Työpaja oli oikein antoisa, ja opetti paljon kaikenlaista rytmistä näyttelijäntyössä. Lopuksi yleisö sai kysellä Pelleltä vapaasti, ja saimme kuulla mm. mahtavia vinkkejä lavalla jännittämiseen.
Laura Kytölä
 

29.5.2016 Loppugaala valokuvina!

Takana upea päätösjuhla Vaasa Arenalla, antaa kuvien puhua puolestaan! Ja SUURI KIITOS jokaiselle upeasta viikonlopusta, huhhuh mitä meininkiä ja mahtavuutta tää on ollut!

1 2 5 DSC_0909 DSC_0933 DSC_0936 DSC_0951 DSC_0968 DSC_0972 DSC_0975 DSC_0985

 

Kuvat: Tapahtumatoimitus

 

29.5.2016 Hieno lopetus upealle viikonlopulle!

image1(3)

Jaana Saarinen ja vuoden 2016 Teatris-raati.

Teatris 2016 huipentui tänään päätösjuhlaan, joka järjestettiin jäähallilla, Vaasa Arenalla. Sali alkoi täyttyä nopeaan tahtiin ja kun energinen juontajakaksikko Marko Keränen ja Janne Grönroos päästettiin vauhtiin saatiin yleisö kovaan ääneen. Pian lavalle saapui Teatriksen taiteellinen johtaja Jaana Saarinen, joka kiitteli vuolaasti koko Teatris-väkeä ja erityisesti kaikkia nuoria lahjakkuuksia. 
 
Te olette avanneet maailman meille, hän toteaa 
 
Teatriksesta katsottiin videokooste, johon oli kerätty parhaita paloja koko tapahtuman ajalta. Tämän jälkeen muutamat ryhmät pääsivät lavalle näyttämään pätkiä omista esityksistään, joista yleisö riemastui. 
 
Lopulta koko raati astui lavalle ja jakoi parhaille esityksille ja näyttelijöille kunniakirjoja sekä 500-1500€ arvoisia stipendejä.  

 
Nyt se on ohi, mutta ensi vuonna palataan Rovaniemellä asiaan tanssin merkeissä. Nuori Kulttuuri kiittää ja kuittaa! 
 
Maria Hautamäki

 

29.5.2016 Teatris päättyi hyvään fiilikseen

5

Kuva: Emilia Kovanen

Vaasa Arenalla oli jännittynyt ja odottava tunnelma, kun Teatriksen päätösjuhla alkoi sunnuntai-iltapäivällä. Sadat nuoret näyttelijät ja hiedän työryhmänsä olivat kokoontuneet nauttimaan Teatriksen viimeisistä hetkistä. Loppujuhlassa nähtiin aluksi videokooste viikonlopun tärkeimmistä hetkistä, jonka jälkeen osa näyttelijöistä pääsi vielä kertaalleen lavalle. Otteet näytelmistään pääsivät esittämään Tanssiteatteri Williwisio, Karis Bächeha, Nuorisoteatteri THEAMA, Pazia, Madetojan musiikkilukio, Dramadiggarna, Vaskivuoren lukio sekä Tampereen nuorisoteatteri.

 

Esitysten jälkeen raatien jäsenet jakoivat kunniakirjat ja stipendit kymmenille lahjakkaille ryhmille, jotka hakivat palkinnot lavalta riemuissaan. Muun muassa kaikki loppujuhlassa esitetyt näytelmät saivat kunniakirjan tai stipendin. Päätösjuhlan lopuksi yleisö ja raatilaiset sanoivat yhteen ääneen kiitos Teatriksen taiteellisen johtajan Jaana Saarisen kehotuksesta. Teatriksesta ja päätösjuhlasta jäivät päällimmäisenä mieleen onnistumisen riemu ja ilo.

 

Riikka-Maria Mäkinen

 

29.5.2016 Klassikon tärkeä sanoma

image1(2)

Ruma ankanpoikanen löytää uuden perheensä.

Julia-salissa nähtiin iki-ihanasta H.C. Anderssenin luomasta Rumasta Ankanpoikasesta uudelleensovitus. Sadun oli luonut uuteen uskoon Vantaalta tuleva Tikkurilan taidekoulu ja siinä käsiteltiin kiusaamista, syrjintää ja oman itsensä hyväksymistä. 
 
Vahva kiusaamisen vastainen sanoma tuli selkeästi esiin ja katsojiin vedottiin myös ankanpoikasen vaikuttavalla puheella, jossa hän kertoi unelmastaan tasa-arvoiseen ja kiusaamisesta vapaaseen elämään. 
 
Näytelmä sopi myös hyvin perheen pienimmille ja on hienoa, että tällainen ajankohtainen aihe on otettu näytelmän muodossa esiin, sillä onhan kiusaaminen iso ongelma useissa yhteisöissä ja aiheuttaa paljon mielipahaa sekä yhteiskunnallista rasitusta. 
 
 
Ruman ankanpoikasen tarina päättyi onnelliseen loppuun, mutta ankkaäidin sanat: ”Kasvatinko minä sinusta kiusaajanlopettivat esityksen pysäyttävästi ja saavat miettimään kiusaamisen erilaisia seurauksia.  
 
Maria Hautamäki

 

29.5.2016 ”Oo oma ittes, mut älä ihan tolla tavalla”

image(8)

Viimeisenä Vaasan kaupunginteatterin Romeo-salissa esiintyi Teatteriensemble Silakat Helsingistä. Jälleen upea näytelmä Teatriksessa.

Näytelmä oli Astrid Lindgrenin Peppi-kirjoista inspiraatiota saanut politiinen kuvaus Suomen yhteiskunnasta ja kurkkaus sen kulisseihin.
Pepistä tutut hahmot on tuoto nykyajan Suomeen. Tommi ja Annika ovat kunnollisia lapsia, hyviä koulussa, asiallisesti pukeutuneita ja ulkoisesti kaikki on hyvin. Ainakin alussa.
Lavalla nähdään onnettomia yksilöitä, jotka eivät sovi muottiin. Hallitus peräänkuuluttaa sisua, mutta ulkoiset paineet ja arvostelevat kommentit väsyttävät eikä sisu riitä.
Näytelmässä kuultiin hienoja repliikkejä, jotka monet olen itsekin elävässä elämässä kuullut sanottavan. Silakat lausuivat niitä suoraan katsojille heidän keskellään. Vähättelyä, lannistusta, toisen tekemisten ihmettelyä, arvostelua. Pysähdyttävä kohtaus.
Anna Mikkonen
 

29.5.2016 ”Kaikkien pitäisi nähdä teatteria”

Riikka Setälä (vas.), Meri Forsman ja Mona Huczkowski poistuivat Vaasasta iloisina.

Riikka Setälä (vas.), Meri Forsman ja Mona Huczkowski poistuivat Vaasasta iloisina.

Lapin ylioppilasteatterin Meri Forsman 24v, Riikka Setälä 25v ja Mona Huczkowski 22v olivat viimeisenä tapahtumapäivänä sunnuntaina valmistautumassa lähtöön takaisin Rovaniemelle. Kiire jo oli, mutta aina löytyy hetki puhua omasta intohimosta.

Millaisesta teatterista he pitävät? Teatterista, joka on aitoa, jossa näyttelijät heittäytyvät rooliin ja tuntevat paloa tekemiseen. Yllätyksellisyys on myös hienoa. Mieleen oli jäänyt muun muassa Lumikuningattaressa esiintynyt pieni mehiläinen, joka yhtäkkiä kesken esityksen irtaantui roolistaan ja pysähtyi tarkastelemaan yleisöä. ”On ollut hienoa näin vähän vanhempana seurata täällä mitä lapset ovat saaneet aikaan.”
Teatriksen kaltaisia tapahtumia tarvitaan. Parikymppiset naiset toteavat lasten harrastusta olevan tärkeää tukea ja kannustaa. Kun on unelma tehdä, on hyvä saada tätä kautta oikeanlaista itsevarmuutta, itsetuntoa ja uskallusta. Varhaisessa iässä saatu hyväksyntä ja arvostus vaikuttaa itsetuntoon pitkälläkin tähtäimellä. Kun teatterintekijä kokee teoillaan olevan merkitystä, vaikuttaa se kokonaisuudessa mielenterveyteenkin.  Kaikille avoimet tapahtumat vaikuttavat positiivisesti taiteen ja kulttuurin tilaan yhteiskunnassa. ”Kaikkien ihmisten pitäisi nähdä mitä tämä on, jotta ymmärtäisivät  merkityksen isommassakin mittakaavassa.”  Naiset harmittelevat tilannetta Rovaniemellä ”Paljon on vähennetty harrastusmahdollisuuksia.”
Anna Mikkonen
 

Teatris

Nuori kulttuuri

Nuori Kulttuuri -säätiö tuottaa joka vuosi taidetapahtumia nuorille; vuorotellen tanssia (MOVES), musiikkia (SOUNDS) ja teatteria (TEATRIS). Vuoden 2013 Teatris järjestettiin Helsingissä ja Teatris 2016 pidetään Vaasassa. Tapahtumista uutisoi nuorten toimitus.

logo

Nuori Kulttuuri -säätiö on opetus- ja kulttuuriministeriön palvelu- ja kehittämiskeskus vastuualueenaan kulttuurinen nuorisotyö.